Nimi ► Albert
Kutsumanimi ► Albert, Albus, Allu
Sukupuoli ► uros
Rotu ► berninpaimenkoira
Syntynyt ► 14.4.2008
Väri ► kolmivärinen
Säkäkorkeus ► 68cm
Paino ► 56kg
ex-omistaja/kasvattaja: Second Chance
omistaja: Maria, Hopeisen Kuun Ratsutila
hoitaja: etsitään
ALBERT
Tausta : Albert oli suloinen, pieni ja pehmoinen pentu. Hyppiminen oli vain suloista, aivan samoin kuin haukkuminen ja huonekalujen jyystäminenkin. Pentu oli haettu huoltoasemalta, mies oli kertonut että pennulle pitäisi löytää nopeasti koti, muuten se lopetetaan. Pehmolelun näköinen pentu sai kodin vanhemmalta naiselta ja tämän aikuiselta tyttäreltä. Rajoja ei pennulla oikeastaan ollut, se sai tehdä mitä halusi. Pieni pentu oli kuulemma sekarotuinen, ja siitä kasvaisi noin 45-50cm korkea, keskikokoinen koira. Mutta katsos vain kun tämä suloinen pallero olikin kohta lähes 70cm korkea ja painoi melkein 60kg! Voimaa ja energiaa tuli runsaasti lisää, mutta koira pääsi vain kolme kertaa päivässä takapihalle. Kukaan ei sen kanssa jaksanut mitään tehdä ja koirasta haluttiin äkkiä eroon, kun se rupesi haukkumaan ohikulkijoille ja koirille ja tuhosi asuntoa ja kaikkea mahdollista. Oikeasti tämä kaikki oli vain turhautumisesta, Albertilla oli liikaa ylimääräistä energiaa. Omistajat eivät tätä kuitenkaan tajunneet ja Albert heivattiin nopeasti Secondiin.
Luonnetta Albert on rauhoittunut suuresti ja oppinut käytöstapojakin. Ihmisille se ei enää hauku, koirillekaan ei. Tuhoja ei tee juuri ollenkaan, paitsi joskus kenkiä on kiva repiä. Tämäkin kuitenkin vähenee kokoajan.
Vaikka Albert on rauhoittunut ja oppinut hieman käytöstapoja, ei sen suuri energiantarve ole kadonnut mihinkään. Edelleen pojan pitää päästä ainakin kaksi kertaa päivässä lenkille ja sitten vielä pihalle juoksemaan, mieluiten enemmänkin lenkkejä. Albertin kanssa on helppo lähteä vaikka metsään. Koira juoksentelee, haistelee ja tutkii kaikkialta, eikä aina malta kuunnella. Siltikään Albert ei ikinä lähde kauaksi aikaa pois omistajan näköpiiristä, vaan enimmillään pariksi minuutiksi. Luoksetulo sujuu ihan hyvin, tosin siinä on vielä parantamista.
Albert pitää kaikista koirista, mutta voi olla hieman innokas. Tämäkin varmasti loppuu kun poika saa paljon liikuntaa ja tekemistä. Muita eläimiä Albert ei ole nähnyt, paitsi kissan joskus ihan pentuna nopeasti. Tuskinpa silti haittaisi, vaikka uudessa kodissa olisi kissa tai kaksikin.
Albertilla on hihnakäyttäytyminen ihan hyvin hallussa. Se ei riuhdo ja poukkoile, muttei kulje myöskään aivan vetämättä. Kaikki mielenkiintoiset hajut pitäisi tutkia ja joskus Albert kiskookin taluttajansa jääräpäisesti pusikkoon - vain koska siellä oli jonkun toisen koiran puumerkki. Toisten koirien ohittaminen sujuu kohtalaisesti, Albert ei kisko yleensä koiran luokse mutta haikailee kyllä kovasti perään. Ohikulkevista ihmisistä poika ei välitä.
Albert osaa olla jääräpäinen ja hankalakin, ja näin ison koiran kanssa se voi olla vaikeaa. Siksipä myös omistajalta vaaditaan jääräpäisyyttä, johdonmukaisuutta, kärsivällisyyttä sekä taitoakin.
Muuta -
OSTAJA/UUSI KOTI Maria, Hopeisen Kuun ratsutila
PERUSTIEDOT
Nimi ► Vieteritassun Loppukiri
Kutsumanimi ► Kiri
Sukupuoli ► uros
Rotu ► kääpiöpinseri
Syntynyt ► 13.05.2010
Väri ► musta ruskein merkein
Säkäkorkeus ► 27cm
Paino ► 5,5kg
KIRI
Tausta Kiri löytyi kuvassa oleva huppari päällään Secondin portilta. Omistajaa yritettiin etsiä, mutta turhaan.
Luonnetta Kiri on terhakas ja reipas pikkukoira. Se on kokoajan valppaana tutkimassa ympäristöään ja touhuamassa kaikenlaista. Se on temperamenttinen, mutta myös hellyydenkipeä. Kirin taustasta ei tiedetä oikeastaan mitään, tosin kotikoirana se varmaan on ollut kun osaa istua käskystä ja hihnassa kulkeminen sujuu hyvin.
Kiri voi olla hieman haukkuherkkä ja ehkä ärhäkkä vieraille koirille. Ihmisiä kohtaan poika on varsin kiltti, hellyydenkipeä ja huomion keskipisteenä olemista rakastava. Lastenkin kanssa Kiri tulee toimeen, vaikka suhtautuukin näihin aika välinpitämättömästi.
Kiri on nirso eikä sille todellakaan maistu kaikki ruoka mitä nenän eteen laitetaan. Jopa kaksi kertaa päivässä annettava ruoka-annos voi jäädä kokonaan tai osittain syömättä, jos annos ei vastaa Kirin toiveita. Nappuloiden seassa pitää aina olla jotain, vähintään raejuustoa. Kaikista paras ateria on silloin, kun siinä on juustoa. Juusto on Kirin lempiherkkua, sen edestä se tekee mitä vain.
Kiri tykkää myös leikkiä. Pehmolelut ovat kaikista parhaita, niitä on kiva retuuttaa ja repiä. Palloista Kiri ei oikeastaan kiinnostu, paitsi narupalloista. Kaikenlaisista vetoleluista tämä pitää myös, sekä aktivointileluista.
Kiri osaa olla itsepäinen, mikä taitaa olla rodussa yleistä. Kouluttaminen ei aina ole kovin helppoa, eikä Kiri aina malta kuunnella ja keskittyä. Kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta siis tarvitaan tämän pojan kanssa.
Muuta -
OSTAJA/UUSI KOTI Maria, Hopeisen Kuun ratsutila
COPYRIGHT
Kuvat ► Lys*
Tekstit ► Minkkis
